Ympäristöopin kielitietoinen opetus: Luokanopettajaopiskelijoiden ehdotukset suoaiheen opetuksessa käytettävistä sanoista

Anne-Maria Nupponen; Sirpa Kärkkäinen; Päivi Björn

doi:10.31129/LUMAT.11.2.2071

Authors

Anne-Maria Nupponen Itä-Suomen yliopisto https://orcid.org/0009-0009-4978-9229
Sirpa Kärkkäinen Itä-Suomen yliopisto https://orcid.org/0000-0002-0515-0775
Päivi Björn Itä-Suomen yliopisto https://orcid.org/0009-0006-2080-7823

DOI:

https://doi.org/10.31129/LUMAT.11.2.2071

Keywords:

ympäristöoppi, suo, sanasto, kielitietoinen opetus, opettajankoulutus

Abstract

Luokanopettaja on ympäristöopin opetuksessaan myös oppiaineen kielen opettaja. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kielitietoista ympäristöopin opetusta. Aineistona ovat luokanopettajaopiskelijoiden sanaehdotukset perusopetuksen 5. vuosiluokan suoaiheiselle oppitunnille ja heidän antamansa selitykset sanojen valinnoille. Opiskelijat kirjoittivat ehdotukset ja selitykset verkkolomakkeelle suomaastoretken aikana. Aineisto on analysoitu aineistolähtöistä sisällönanalyysia käyttäen. Tulosten mukaan oppiaineen kielen tietoinen tarkastelu autenttisessa opiskeluympäristössä suolla saa opiskelijat tarttumaan etenkin luontoaiheiseen sanastoon, josta kasvilajien nimitykset ja muut luontoon liittyvät substantiivit ovat yleisimpiä. Yläkäsitteiden nimitykset jäävät aineistossa vähälukuisiksi, ja abstraktien käsitteiden nimitykset ja vierasperäisiä kirjaimia sisältävät sanat puuttuvat kokonaan. Sanojen valintojen selityksissä opiskelijat kirjoittavat yleisimmin käsitteestä, johon sana viittaa, ja nostavat harvoin huomioita sanasta kielellisenä ilmauksena. Selityksissä esiintyy faktatietoja, aistikokemuksia ja tunteita. Tutkimuksemme tulokset auttavat ymmärtämään, millä tavoin ympäristöopin kielitietoinen opetus voi tukea sanojen osaamista. Opettajan kielelliseen tietoisuuteen aineenopetuksessa avataan kaksi näkökulmaa: ympäristöopin opettajalla on tietoa sanoista, joita voi käyttää opetuksessa tietoisesti, ja tietoa pedagogisista perusteista sanojen käytölle. Suosanaehdotukset ohjaavat pohtimaan opettajaa kielen oppijana ja kielen oppimisen vuorovaikutuksellisuutta.

Language aware teaching in environmental studies: Class teacher students’ word suggestions to be used in swamp-related teaching

A class teacher is also a language teacher while teaching environmental studies. This study examines language aware teaching of environmental studies. The data consists of the class teacher students’ word suggestions on the swamp topic for fifth grade lesson in basic education and their explanations for the choice of words. The students wrote suggestions and explanations on an online form during swampland fieldwork. The data has been analysed using data-driven content analysis. According to the results, a conscious examination of the subject language in an authentic study environment in the swamp causes students to name nature-related vocabulary, of which plant species and other nature-related nouns are the most common. The names of the main concepts remain few in the data, and the names of abstract concepts and words containing letters of foreign origin are absent. In explanations of choice of words, the students write most commonly about the concept to which the word refers and rarely raise remarks about the word as a linguistic expression. The explanations include facts, sensory experiences, and emotions. The results help to understand the ways in which language aware teaching of environmental studies can support the knowledge of words. The study opens up two perspectives to teacher's linguistic awareness in subject teaching: the environmental studies teacher has knowledge of words that can be used consciously in teaching, and knowledge of the pedagogical grounds for the use of words. Swamp-related word suggestions guide to consider the teacher as a language learner and the interactivity of language learning.

Keywords: environmental studies, swamp, vocabulary, language aware teaching, teacher training

Fulltext in Finnish.

References

Aalto, E., & Tarnanen, M. (2015). Kielitietoinen aineenopetus opettajankoulutuksessa. Teoksessa J. Kalliokoski, K. Mård-Miettinen, & T. Nikula (Toim.), Kieli koulutuksen resurssina: Vieraalla ja toisella kielellä oppimisen ja opetuksen näkökulmia (ss. 72–90). https://journal.fi/afinla/article/view/53773

Aapala, K., & Aapala, K. (2006). Suosanojen jäljissä korvesta keitaalle. Kielikello, 1. https://www.kielikello.fi/-/suosanojen-jaljissa-korvesta-keitaalle

Aksela, M. K., Tikkanen, G. M., & Kärnä, P. (2012). Mielekäs luonnontieteiden opetus: Miten tukea oppilaiden ajattelua ja ymmärtämistä? Teoksessa P. Kärnä, L. Houtsonen, & T. Tähkä (Toim.), Luonnontieteiden opetuksen kehittämishaasteita 2012 (ss. 8–28). Opetushallitus. DOI: https://doi.org/10.33352/prlg.95879

Alisaari, J., Jäppinen, E., Kekki, N., Kivimäki, R., Kivipelto, S., Kuusento, K., Lehtinen, E., Raunio, A., Repo, E., Sissonen, S., Tyrer, M., & Vigren, H. (Toim.). (2020). Kielestä koppi—Oppimateriaali kielitietoiseen perusopetukseen. Turun yliopisto.

Amprazis, A., Papadopoulou, P., & Malandrakis, G. (2021). Plant blindness and children’s recognition of plants as living things: A research in the primary schools context. Journal of Biological Education, 55(2), 139–154. https://doi.org/10.1080/00219266.2019.1667406 DOI: https://doi.org/10.1080/00219266.2019.1667406

Barrutia, O., & Díez, J. R. (2021). 7 to 13-year-old students’ conceptual understanding of plant nutrition: Should we be concerned about elementary teachers’ instruction? Journal of Biological Education, 55(2), 196–216. https://doi.org/10.1080/00219266.2019.1679655 DOI: https://doi.org/10.1080/00219266.2019.1679655

Bravo, E., Costillo, E., Bravo, J. L., Mellado, V., & Conde, M. del C. (2022). Analysis of prospective early childhood education teachers’ proposals of nature field trips: An educational experience to bring nature close during this stage. Science Education, 106(1), 172–198. https://doi.org/10.1002/sce.21689 DOI: https://doi.org/10.1002/sce.21689

Cantell, H., Aarnio-Linnanvuori, E., & Tani, S. (2020). Ympäristökasvatus: Kestävän tulevaisuuden käsikirja. PS-kustannus.

Cantell, H., Jutila, H., Laiho, H., Lavonen, J., Pekkala, E., & Saari, H. (2008). Pisara 4. Ympäristö- ja luonnontieto. WSOY Oppimateriaalit.

Cervetti, G. N., Tilson, J. L., Castek, J., Bravo, M. A., & Trainin, G. (2012). Examining Multiple Dimensions of Word Knowledge for Content Vocabulary Understanding. Journal of Education, 192(2–3), 49–61. https://doi.org/10.1177/0022057412192002-308 DOI: https://doi.org/10.1177/0022057412192002-308

Çimer, A. (2012). What Makes Biology Learning Difficult and Effective: Students’ Views. Educational Research and Reviews, 7(3), 61–71. https://doi.org/10.5897/ERR11.205

Elo, S., Kääriäinen, M., Kanste, O., Pölkki, T., Utriainen, K., & Kyngäs, H. (2014). Qualitative content analysis: A focus on trustworthiness. SAGE Open, 4(1). https://doi.org/10.1177/2158244014522633 DOI: https://doi.org/10.1177/2158244014522633

Fang, Z. (2005). Scientific literacy: A systemic functional linguistics perspective. Science Education, 89(2), 335–347. https://doi.org/10.1002/sce.20050 DOI: https://doi.org/10.1002/sce.20050

Gungor, S. N., & Ozkan, M. (2017). Evaluation of the Concepts and Subjects in Biology Perceived to be Difficult to Learn and Teach by the Pre-Service Teachers Registered in the Pedagogical Formation Program. European Journal of Educational Research, 6(4), 495–508. DOI: https://doi.org/10.12973/eu-jer.6.4.495

Halliday, M. A. K. (1993). Some grammatical problems in scientific English. Teoksessa M. A. K. Halliday & J. R. Martin, Writing science. Literacy and discursive power (ss. 76–94). The Falmer Press.

Halliday, M. A. K. (2014). Halliday’s Introduction to Functional Grammar (4. p.). Routledge. DOI: https://doi.org/10.4324/9780203783771

Honko, M. (2013). Alakouluikäisten leksikaalinen tieto ja taito: Toisen sukupolven suomi ja S1-verrokit. Tampere University Press.

Honko, M., Jarvis, S., & Vainio, S. (2019). Lukijat sanaston monimuotoisuutta määrittämässä: Leksikaalisen diversiteetin tarkastelua määrällisen ja laadullisen tutkimuksen rajapinnassa. Virittäjä, 123(1), 44–78. https://doi.org/10.23982/vir.59025 DOI: https://doi.org/10.23982/vir.59025

Jarvis, S. (2013). Defining and measuring lexical diversity. Teoksessa S. Jarvis & M. Daller (Toim.), Vocabulary Knowledge: Human ratings and automated measures (ss. 13–44). John Benjamins. DOI: https://doi.org/10.1075/sibil.47.03ch1

Jeronen, E., Jeronen, J., & Raustia, H. (2009). Environmental Education in Finland—A Case Study of Environmental Education in Nature Schools. International Journal of Environmental and Science Education, 4(1), 1–23.

Kaasinen, A. (2019). Plant Species Recognition Skills in Finnish Students and Teachers. Education Sciences, 9(2), 85. https://doi.org/10.3390/educsci9020085 DOI: https://doi.org/10.3390/educsci9020085

Kauppinen, M., Tarnanen, M., & Aalto, E. (2014). ”Voisin pyytää oppilaita alleviivaamaan kaikki adjektiivit” – luokanopettajaopiskelija kielitietoisen aineenoppimisen ohjaajana. Teoksessa M. Mutta, P. Lintunen, I. Ivaska, & P. Peltonen (Toim.), AFinLA-e (ss. 81–100). https://journal.fi/afinla/article/view/48161

Ketola, T., Ahlvik, L., Boström, C., Bäck, J., Jokimäki, J., Kallio, K. P., Kulmala, L., Lehikoinen, A., Nieminen, T. M., Oksanen, E., Pappila, M., Pöyry, J., Saarikoski, H., Sinkkonen, A., Sääksjärvi, I., & Kotiaho, J. S. (2021). Soiden ennallistamisen suoluonto-, vesistö- ja ilmastovaikutukset. Luontopaneelin yhteenveto ja suositukset luontopolitiikan suunnittelun ja päätöksenteon tueksi. Suomen Luontopaneeli. https://doi.org/10.17011/jyx/SLJ/2021/3a DOI: https://doi.org/10.17011/jyx/SLJ/2021/3a

Koivisto, V. (2013). Suomen sanojen rakenne. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Krathwohl, D. R. (2002). A Revision of Bloom’s Taxonomy: An Overview. Theory Into Practice, 41(4), 212–218. https://doi.org/10.1207/s15430421tip4104_2 DOI: https://doi.org/10.1207/s15430421tip4104_2

Laasonen-Tervaoja, E., Jokikokko, K., & Stevenson, J. (Toim.). (2021). Opas opettajalle kulttuurisen moninaisuuden huomioimiseen perusopetuksessa. KuTiMat.

Lahti, L., Harju-Autti, R., & Yli-Jokipii, M. (2020). Kielitietoisempaa aineenopettajuutta etsimässä – kielididaktiikkaa kaikkiin oppiaineisiin. Teoksessa R. Hilden & K. Hahl (Toim.), Kielididaktiikan katse tulevaisuuteen: Haasteita, mahdollisuuksia ja uusia avauksia kielten opetukseen (ss. 31–57). Helsingin yliopisto. http://hdl.handle.net/10138/312321

Laurén, K., Kaukio, V., & Latvala-Harvilahti, P. (2022). Soiden muuttuvan kulttuuriperinnön jäljillä. Terra, 134(2), 65–66. https://doi.org/10.30677/terra.116743 DOI: https://doi.org/10.30677/terra.116743

Laurén, K., Kaukio, V., & Latvala-Harvilahti, P. (2023). Introduction: Affective Mires in Contemporary Culture. Folklore: Electronic Journal of Folklore, 89, 7–14. https://doi.org/10.7592/FEJF2023.89.introduction DOI: https://doi.org/10.7592/FEJF2023.89.introduction

Lerkkanen, M.-K. (2006). Lukemaan oppiminen ja opettaminen esi- ja alkuopetuksessa. WSOY Oppimateriaalit.

Lervåg, A., & Aukrust, V. G. (2010). Vocabulary knowledge is a critical determinant of the difference in reading comprehension growth between first and second language learners. Journal of Child Psychology and Psychiatry, 51(5), 612–620. https://doi.org/10.1111/j.1469-7610.2009.02185.x DOI: https://doi.org/10.1111/j.1469-7610.2009.02185.x

Lilja, N., & Vaarala, H. (2015). ”Ottakaa tämä edelleen kielikoulutuksena”: Lukioon valmistavan koulutuksen ja aikuisten perusopetuksen opettajat ja opiskelijat koulutusten tavoitteita erittelemässä. Teoksessa J. Kalliokoski, K. Mård-Miettinen, & T. Nikula, Kieli koulutuksen resurssina: Vieraalla ja toisella kielellä oppimisen ja opetuksen näkökulmia (ss. 52–71). https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/52332

Luukka, M.-R. (2002). M.A.K. Halliday ja systeemis-funktionaalinen kielitiede. Teoksessa H. Dufva & M. Lähteenmäki (Toim.), Kielentutkimuksen klassikoita (ss. 89–123). Soveltavan kielentutkimuksen keskus, Jyväskylän yliopisto.

Nation, I. S. P. (1990). Teaching and learning vocabulary. Heinle & Heinle publishers.

Närkki, S., Pomykal, R., & Moate, J. (2021). Kielitietoisuus opetuksessa. Teoksessa E. Laasonen-Tervaoja, K. Jokikokko, & J. Stevenson (Toim.), Opas opettajalle kulttuurisen moninaisuuden huomioimiseen perusopetuksessa (ss. 51–63). KuTiMat.

Opetushallitus. (2014). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Opetushallitus.

Pajunen, A. (2012). Kirjoittamistaitojen kehitys 8–12-vuotiailla. Alakoululaisten unelmakirjoitelmat. Virittäjä, 116(1), 4–32.

Palmberg, I., Hofman-Bergholm, M., Jeronen, E., & Yli-Panula, E. (2017). Systems Thinking for Understanding Sustainability? Nordic Student Teachers’ Views on the Relationship between Species Identification, Biodiversity and Sustainable Development. Education Sciences, 7(3). https://doi.org/10.3390/educsci7030072 DOI: https://doi.org/10.3390/educsci7030072

Parole-tekstikorpus. (2023). https://kaino.kotus.fi/sanat/taajuuslista/parole.php

Piippo, I., & Portaankorva-Koivisto, P. (2019). Monikielinen käsitteenoppiminen valmistavassa opetuksessa, esimerkkinä matematiikka. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 10(3). https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/63749

Ringbom, H. (1987). The role of the first language in foreign language learning. Multilingual Matters.

Salo, O.-P., & Mäntylä, K. (2020). Yksittäisistä sanoista sanaketjuihin – näkökulmia sanaston opetukseen, opiskeluun ja arviointiin. Teoksessa R. Hilden & K. Hahl (Toim.), Kielididaktiikan katse tulevaisuuteen: Haasteita, mahdollisuuksia ja uusia avauksia kielten opetukseen (ss. 58–76). Helsingin yliopisto, kasvatustieteellinen tiedekunta.

Satokangas, H., & Suuriniemi, S.-M. (2020). Miten oppikirjat tukevat oppijan kielitietoista toimintaa? – Kielitietoisuus KUPERAn arviointi- ja tutkimushankkeen oppikirja-aineistossa. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 11(3). https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-toukokuu-2020/miten-oppikirjat-tukevat-oppijan-kielitietoista-toimintaa-kielitietoisuus-kuperan-arviointi-ja-tutkimushankkeen-oppikirja-aineistossa

Schmitt, N. (2004). Formulaic sequences: Acquisition, processing and use. John Benjamins Publishing Company. DOI: https://doi.org/10.1075/lllt.9

Skarstein, T. H., & Skarstein, F. (2020). Curious children and knowledgeable adults – early childhood student-teachers’ species identification skills and their views on the importance of species knowledge. International Journal of Science Education, 42(2), 310–328. https://doi.org/10.1080/09500693.2019.1710782 DOI: https://doi.org/10.1080/09500693.2019.1710782

Sulkunen, S., & Luukka, M.-R. (2014). Monilukutaito ja tiedonalakohtaiset tekstitaidot. Kielikukko, 4, 2–7.

Södervik, I., Mikkilä-Erdmann, M., & Vilppu, H. (2014). Promoting the Understanding of Photosynthesis Among Elementary School Student Teachers Through Text Design. Journal of Science Teacher Education, 25(5), 581–600. https://doi.org/10.1007/s10972-013-9373-9 DOI: https://doi.org/10.1007/s10972-013-9373-9

Tan, M. 2011. Mathematics and science teachers’ beliefs and practices regarding the teaching of language in content learning. Language Teaching Research, 15(3), 325–342. https://doi.org/10.1177/1362168811401153 DOI: https://doi.org/10.1177/1362168811401153

Tella, S., & Harjanne, P. (2007). Can we afford any more affordances? Foreign language education specific reflections. Teoksessa K. Merenluoto, A. Virta, & P. Carpelan (Toim.), Opettajankoulutuksen muuttuvat rakenteet. Ainedidaktinen symposium 9.2.2007 (ss. 500–506). Turun yliopisto.

Tuomi, J., & Sarajärvi, A. (2018). Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi (Uudistettu laitos). Tammi.

Vuola, K., Nousiainen, M., & Koponen, I. T. (2023). Pre-service teachers’ vocabularies of the language of science in the context of learning about electrons and photons. LUMAT: International Journal on Math, Science and Technology Education, 11(2), 1–34. https://doi.org/10.31129/LUMAT.11.2.1924 DOI: https://doi.org/10.31129/LUMAT.11.2.1924