Suolla aistimassa : Luokanopettajaopiskelijoiden ehdotukset pedagogisista aistimahdollisuuksista suolla

Anne-Maria Nupponen; Päivi Björn; Sirpa Kärkkäinen

doi:10.31129/LUMAT.11.1.1887

Authors

Anne-Maria Nupponen Itä-Suomen yliopisto https://orcid.org/0009-0009-4978-9229
Päivi Björn Itä-Suomen yliopisto https://orcid.org/0009-0006-2080-7823
Sirpa Kärkkäinen Itä-Suomen yliopisto https://orcid.org/0000-0002-0515-0775

DOI:

https://doi.org/10.31129/LUMAT.11.1.1887

Keywords:

aistit, luontosuhde, suo, ympäristökasvatus

Abstract

Tutkimuksessa tarkastellaan, mitä pedagogisia aistimisen mahdollisuuksia luokanopettajaopiskelijat näkevät autenttisessa suo-oppimisympäristössä ja mitä opetuksen tavoitteita he yhdistävät aistikokemusten tietoiseen tarkasteluun suoretken aikana. Opiskelijoiden tehtävänä oli miettiä perusopetuksen vuosiluokkien 5.–6. opetusta. Aineisto kerättiin luokanopettajaopintoihin kuuluvan maastoretken aikana, jolloin opiskelijat vastasivat kirjalliseen verkkokyselyymme suon laidalla. Tutkimuksen aineistona on 254 ehdotusta aistimahdollisuuksista ja 44 erittelyä opetuksen tavoitteista tietoisen aistimisen tehtävissä. Opiskelijat viittaavat eniten tunto- ja kuuloaistiin, joiden lisäksi haju-, näkö- ja makuaistiin on useita viittauksia. Aineistossa aisteja kuvataan faktatiedon tuojina, ja aistittavaa löydetään sekä elollisesta että elottomasta luonnosta. Opiskelijat luettelevat aistitehtäviin sopivia opetuksen tavoitteita, joista erottuu oppilaan tieto-, taito- ja tunneosaamisen vahvistaminen. Opiskelijat myös kuvailevat, kuinka aistitehtävät ovat merkityksellisiä opettajalle opetuksen toteutuksessa. Tutkimus havainnollistaa, mitä pedagogisia aistimahdollisuuksia suo voi tarjota alakoulun opetuksessa, millainen aistimisen alusta se voi olla ja miten luokanopettajaopiskelijat ohjaisivat oppilaitaan tekemään aistihavaintoja osana kasvatusta ja ympäristöopin opetusta. Autenttisessa suo-oppimisympäristössä toteutettu tutkimus tarjoaa näkökulman aistimisen ja kehollisen oppimisen hyödyntämiseen ympäristöopissa ja myös luonnontieteissä ja ympäristökasvatuksessa laajemmin. Pedagogisten aistimahdollisuuksien luominen on tapa edistää oppilaiden myönteistä luontosuhdetta ja ympäristöherkkyyttä sekä vahvistaa ymmärrystä luonnon arvosta ja kestävästä tulevaisuudesta.

Sensing in the swamp – primary school teacher students’ suggestions about pedagogical sensory possibilities in the swamp

The study examines what pedagogical sensory possibilities primary school teacher students see in an authentic swamp learning environment and what objectives of teaching they associate with conscious observation of sensory experiences during a swamp excursion. The students were tasked with thinking about the teaching of the 5th and 6th grades of basic education. The data was collected during a field trip that is part of the primary school teacher studies. The students answered our written online questionnaire in the swamp. The data consists of 254 suggestions on sensory possibilities and 44 specifications on the teaching objectives in the tasks of conscious sensory. Students refer most often to the senses of touch and hearing, in addition to which there are several references to the senses of smell, sight and taste. The data depicts the senses as the bringers of factual knowledge, and objects able to sense are found in both animate and inanimate natures. Students list the objectives of teaching that are suitable for sensory tasks, from which stand out the strengthening of the pupil's knowledge, skills and emotional competence. Students also describe how sensory tasks are relevant to the teacher in the implementation of teaching. The study illustrates what pedagogical sensory opportunities a swamp can offer in primary school teaching, what kind of platform of sensory it can be, and how primary school teacher students would guide their pupils to make sensory perceptions as part of education and environmental education. Research carried out in an authentic swamp learning environment offers a perspective on the use of sensing and bodily learning in environmental studies and in natural sciences and environmental education more broadly too. Creating pedagogical sensory opportunities is a way to promote positive relations to nature and environmental sensitivity among pupils and to strengthen understanding about the value of nature and a sustainable future.

Keywords: senses, relation to nature, environmental education, swamp

Fulltext in Finnish.

References

Aivelo, T. (2023). School students’ attitudes towards unloved biodiversity: Insights from a citizen science project about urban rats. Environmental Education Research, 29(1), 81–98. https://doi.org/10.1080/13504622.2022.2140125

Alvarsson, J. J., Wiens, S., & Nilsson, M. E. (2010). Stress recovery during exposure to nature sound and environmental noise. International Journal of Environmental Research and Public Health, 7(3), 1036–1046. https://doi.org/10.3390/ijerph7031036

Anttila, E. (2013). Koko koulu tanssii!: Kehollisen oppimisen mahdollisuuksia kouluyhteisössä. Teatterikorkeakoulu. https://taju.uniarts.fi/handle/10024/6065

Arino, K., Petäjäaho, M., Risku, V., Ryhänen, E.-L., & Sirèn, R.-M. (2020). Biologia 7‒9 – Ihminen on ihmeellinen 7‒9. Opetushallitus.

Ayres, A. J. (2021). Aistimusten aallokossa: Sensorisen integraation häiriö ja terapia (4. p.). PS-kustannus.

Cantell, H. (2005). Ympäristökasvatus biologian opetuksessa eri luokka-asteilla. Teoksessa V. Eloranta, E. Jeronen, & I. Palmberg (Toim.), Biologia eläväksi: Biologian didaktiikka (ss. 254–262). PS-kustannus. https://doi.org/10.31885/9789515150646

Cantell, H. (2011). Lapsuus ja nuoruus ympäristösuhteen perustana. Teoksessa J. Niemelä, E. Furman, A. Halkka, E.-L. Hallanaro, & S. Sorvari (Toim.), Ihminen ja ympäristö (ss. 332–338). Gaudeamus Helsinki University Press.

Cantell, H., Aarnio-Linnanvuori, E., & Tani, S. (2020). Ympäristökasvatus: Kestävän tulevaisuuden käsikirja. PS-kustannus.

Cheng, J. C.-H., & Monroe, M. C. (2012). Connection to nature: Children’s affective attitude toward nature. Environment and Behavior, 44(1), 31–49. https://doi.org/10.1177/0013916510385082

Elo, S., Kääriäinen, M., Kanste, O., Pölkki, T., Utriainen, K., & Kyngäs, H. (2014). Qualitative content analysis: A focus on trustworthiness. SAGE Open, 4(1). https://doi.org/10.1177/2158244014522633

Ernst, J., & Theimer, S. (2011). Evaluating the effects of environmental education programming on connectedness to nature. Environmental Education Research, 17(5), 577–598. https://doi.org/10.1080/13504622.2011.565119

Fahmi, Abdullah, & Irhasyuarna, Y. (2021). Empowering Peat Lands as a Resource of Learning Natural Science to Strengthening Environment Care. 428–431. https://doi.org/10.2991/assehr.k.210222.072

Foster, R. (2017). Nykytaidekasvatus toisintekemisenä ekososiaalisten kriisien aikakaudella. Sosiaalipedagogiikka, 18, 35–56. https://doi.org/10.30675/sa.63484

Foster, R., Salonen, A. O., & Sutela, K. (2022). Taidekasvatuksen ekososiaalinen kehys: Kohti kestävyystietoista elämänorientaatiota. Kasvatus, 53(2), Art. 2. https://doi.org/10.33348/kvt.115918

Golonka, S., & Wilson, A. D. (2012). Gibson’s ecological approach – a model for the benefits of a theory driven psychology. Avant, 3(2), 40–53.

Gordon, I. E. (2004). Theories of visual perception (3rd ed.). Psychology Press.

Happonen, P., Holopainen, M., Sotkas, P., & Tihtarinen-Ulmanen, M. (2022). Bios: Lukion biologia. 5. Sanoma Pro.

Haverinen, R., Mattila, K., Neuvonen, A., Saramäki, R., & Sillanaukee. (2021). Osa 1: Muutoksen tuulia. Teoksessa R. Haverinen, K. Mattila, A. Neuvonen, R. Saramäki, & O. Sillanaukee (Toim.), Ihminen osana elonkirjoa. Luontosuhteet, luontokäsitykset ja sivistys kestävyyskriisin aikakaudella (ss. 12–50). Sitra.

Heikkinen, H. (2002). Draaman maailmat oppimisalueina: Draamakasvatuksen vakava leikillisyys. Jyväskylän yliopisto.

Huumo, T. (2005). Kognition kieli: Miten suomen kieli käsitteistää aistihavainnon? Sananjalka, 47(1), 7–42. https://doi.org/10.30673/sja.86654

Häggström, M., & Schmidt, C. (2021). Futures literacy—To belong, participate and act! An Educational perspective. Futures: The Journal of Policy, Planning and Futures Studies, 132. https://doi.org/10.1016/j.futures.2021.102813

Häyrinen, L. (2018). Virkistyminen koulupäivän aikana: Oppilaiden kokemuksia kahdessa maaseutukouluympäristössä. Itä-Suomen yliopisto. https://erepo.uef.fi/handle/123456789/19392

Jeronen, E. (2020). Promoting sustainable development through outdoor education in Finnish schools and teacher education. Teoksessa S. Karppinen, M. Marttila, & A. Saaranen-Kauppinen (Toim.), Seikkailukasvatusta Suomessa – pedagogisia ja didaktisia näkökulmia (ss. 122–131). Humanistinen ammattikorkeakoulu. https://www.humak.fi/julkaisut/seikkailukasvatusta-suomessa/

Jeronen, E., Jeronen, J., & Raustia, H. (2009). Environmental Education in Finland—A Case Study of Environmental Education in Nature Schools. International Journal of Environmental and Science Education, 4(1), 1–23.

Jokiniemi, J. (2007). Kaupunki kaikille aisteille: Moniaistisuus ja saavutettavuus rakennetussa ympäristössä. Teknillinen korkeakoulu.

Kaukio, V. (2022). Elämyksellinen suo. Terra, 134(2), 67–81. https://doi.org/10.30677/terra.112122

Kellert, S. R. (2002). Experiencing nature: Affective, cognitive, and evaluative development in children. Teoksessa P. H. Kahn & S. R. Kellert (Toim.), Children and nature: Psychological, sociocultural, and evolutionary investigations (ss. 117–151). MIT Press.

Keto, S., Foster, R., Pulkki, J., Salonen, A. O., & Värri, V.-M. (2022). Ekososiaalinen kasvatus: Viisi teesiä ratkaisuehdotuksena antroposeenin ajan haasteeseen. Kasvatus & Aika, 16(3), 49–69. https://doi.org/10.33350/ka.111741

Klucharev, V., Möttönen, R., & Sams, M. (2003). Electrophysiological indicators of phonetic and non-phonetic multisensory interactions during audiovisual speech perception. Brain Research. Cognitive Brain Research, 18(1), 65–75. https://doi.org/10.1016/j.cogbrainres.2003.09.004

Kolb, A., & Kolb, D. (2018). Eight important things to know about The Experiential Learning Cycle. Australian Educational Leader, 40(3), 8–14.

Kolb, D. A. (1984). Experiential learning: Experience as the source of learning and development. Prentice-Hall.

Koskela, S. (2015). Tutkimusmatka: Ympäristöoppi. 5. Otava.

Kuo, M., Barnes, M., & Jordan, C. (2019). Do experiences with nature promote learning? Converging evidence of a cause-and-effect relationship. Frontiers in Psychology, 10, 305–305. https://doi.org/10.3389/fpsyg.2019.00305

Kyttä, M. (2003). Children in outdoor contexts: Affordances and independent mobility in the assessment of environmental child friendliness. Helsinki University of Technology. http://lib.tkk.fi/Diss/2003/isbn9512268736/isbn9512268736.pdf

Kärnä, P., & Nuutinen, M. (2017). Ilmiöt ja niiden havainnoiminen fysiikan ja kemian opetuksessa. LUMAT-B: International Journal on Math, Science and Technology Education, 2(1), Art. 1. https://urn.fi/urn:nbn:fi:hulib:editori:lumatb.v2i1.1192

Lahti, L., Harju-Autti, R., & Yli-Jokipii, M. (2020). Kielitietoisempaa aineenopettajuutta etsimässä – kielididaktiikkaa kaikkiin oppiaineisiin. Teoksessa R. Hilden & K. Hahl (Toim.), Kielididaktiikan katse tulevaisuuteen: Haasteita, mahdollisuuksia ja uusia avauksia kielten opetukseen (ss. 31–57). Helsingin yliopisto. http://hdl.handle.net/10138/312321

Lambe, L. (1995). Gardening: A multisensory experience. Teoksessa J. Hogg & J. Cavet (Toim.), Making Leisure Provision for People with Profound Learning and Multiple Disabilities (ss. 113–130). Springer US. https://doi.org/10.1007/978-1-4899-4487-0_7

Lindfors, E., & Somerkoski, B. (2016). Turvallisuusosaaminen luokanopettajakoulutuksen opetussuunnitelmassa. Teoksessa H.-M. Pakula, E. Kouki, H. Silfverberg, & E. Yli-Panula (Toim.), Uudistuva ja uusiutuva ainedidaktiikka (ss. 328–343). Turun yliopisto, opettajankoulutuslaitos. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/174336

Lipponen, M., Hallikainen, V., & Kilpeläinen, P. (2022). Effects of Nature-Based Intervention in Occupational Health Care on Stress—A Finnish Pilot Study Comparing Stress Evaluation Methods. Journal of Multidisciplinary Healthcare, 15, 577–593. https://doi.org/10.2147/JMDH.S353168

Mann, J., Gray, T., Truong, S., Sahlberg, P., Bentsen, P., Passy, R., Ho, S., Ward, K., & Cowper, R. (2021). A Systematic Review Protocol to Identify the Key Benefits and Efficacy of Nature-Based Learning in Outdoor Educational Settings. International Journal of Environmental Research and Public Health, 18(3). https://doi.org/10.3390/ijerph18031199

Mayer, F. S., & Frantz, C. M. (2004). The connectedness to nature scale: A measure of individuals’ feeling in community with nature. Journal of Environmental Psychology, 24(4), 503–515. https://doi.org/10.1016/j.jenvp.2004.10.001

Moilanen, H. (2020). Kehon hyödyntämisen mahdollisuudet luonnontieteiden oppimisessa. Jyväskylän yliopisto. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/72936

Nienstedt, W., Hänninen, O., Arstila, A., & Björkqvist, S.-E. (1991). Ihmisen fysiologia ja anatomia (7. painos). WSOY.

Ojansivu, P. (2014). Sapere-menetelmässä ruuasta opitaan omien aistien avulla. Teoksessa P. Ojansivu, M. Sandell, H. Lagström, & A. Lyytikäinen (Toim.), Lasten ruokakasvatus varhaiskasvatuksessa – ruokailoa ja terveyttä lapsille (ss. 37–39). Turun yliopisto. http://www.utupub.fi/handle/10024/94505

Opetushallitus. (2014). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Opetushallitus.

Pallasmaa, J. (2012). The Eyes of the Skin: Architecture and the Senses. (3rd ed.). Wiley.

Palmer, J. (1998). Environmental education in the 21st century: Theory, practice, progress and promise. Routledge.

Pulkki, J. (2020). Varsinainen minä ja henkisyys ekososiaalisen kasvatusfilosofian aspekteina. Kasvatus, 51(3), 302–316.

Russell, C., & Oakley, J. (2016). Editorial: Engaging the Emotional Dimensions of Environmental Education. Canadian Journal of Environmental Education (CJEE), 21, 13–22.

Salonen, K. (2020). Kokonaisvaltainen luontokokemus hyvinvoinnin tukena. Tampere University. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1563-4

Sandell, M., Mikkelsen, B. E., Lyytikäinen, A., Ojansivu, P., Hoppu, U., Hillgrén, A., & Lagström, H. (2016). Future for food education of children. Futures : The Journal of Policy, Planning and Futures Studies, 83, 15–23. https://doi.org/10.1016/j.futures.2016.04.006

Schultz, P. W. (2002). Inclusion with nature: The psychology of human-nature relations. Teoksessa P. Schmuck & W. P. Schultz (Toim.), Psychology of Sustainable Development (ss. 61–78). Springer. https://doi.org/10.1007/978-1-4615-0995-0_4

Shapiro, L., & Stolz, S. A. (2019). Embodied cognition and its significance for education. Theory and Research in Education, 17(1), 19–39. https://doi.org/10.1177/1477878518822149

Shulman, L. S. (1986). Those Who Understand: Knowledge Growth in Teaching. Educational Researcher, 15(2), 4–14. https://doi.org/10.2307/1175860

Tal, R. (2004). Using a field trip to a wetland as a guide for conceptual understanding in environmental education – a case study of a pre-service teacher’s research. Chemistry Education Research and Practice, 5(2), 127–142. https://doi.org/10.1039/B4RP90016B

Talebpour, L. M., Busk, P. L., Heimlich, J. E., & Ardoin, N. M. (2020). Children’s connection to nature as fostered through residential environmental education programs: Key variables explored through surveys and field journals. Environmental Education Research, 26(1), 95–114. https://doi.org/10.1080/13504622.2019.1707778

Tuomi, J., & Sarajärvi, A. (2018). Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi (Uudistettu laitos). Tammi.

Vesala, P. (2016). Koulupihan merkitys alakoulun oppilaille: Lapsen ja ympäristön vastavuoroisen suhteen analyysi. Itä-Suomen yliopisto. https://erepo.uef.fi/handle/123456789/16352

Wahlström, R. (1997). Ympäristökasvatus ympäristöherkkyyden näkökulmasta. Teoksessa M. Käpylä & R. Wahlström (Toim.), Vihreä ihminen. Ympäristökasvatuksen menetelmäopas (ss. 1–8). Jyväskylän yliopisto.

Wells, N. M., & Lekies, K. S. (2006). Nature and the Life Course: Pathways from Childhood Nature Experiences to Adult Environmentalism. Children, Youth and Environments, 16(1), 1–24.

Yusop, S. Z., Yassin, M. H. M., & Tahar, M. M. (2020). Sensory garden approach to increase autism students’ learning focus in primary schools. Teoksessa Global Conferences Series: Social Sciences, Education and Humanities (ss. 178–185). https://series.gci.or.id/issue/8

Zull, J. E. (2002). The art of changing the brain: Enriching the practice of teaching by exploring the biology of learning. Stylus.