Fysiikan, käsityön ja kemian opettajaopiskelijoiden käsityksiä monialaisesta opettajuudesta ja teknologiakasvatuksesta
DOI:
https://doi.org/10.31129/LUMAT.11.4.2030Keywords:
teknologiakasvatus, monialainen opettajuus, opettajaopiskelijatAbstract
Tutkimuksessa tarkastellaan eräiden tulevien teknologiakasvatuksen opettajien käsityksiä monialaisesta opettajuudesta ja heidän suhtautumistaan siihen. Aineisto kerättiin käsityön, fysiikan ja kemian opettajaopiskelijoille suunnatulla syventävällä opintojaksolla. Aineistoksi kerättiin alkuessee liittyen monialaisen opettajuuden piirteisiin, mahdollisuuksiin ja haasteisiin. Lisäksi opiskelijoilla teetettiin Likert-asteikollinen kysely, jolla selvitettiin opiskelijoiden näkemyksiä monialaisen opettajuuden käyttökelpoisuudesta eri oppiaineiden kanssa, opiskelijoiden asenteita ja halukkuutta monialaiseen opettajuuteen sekä heidän arvionsa omista valmiuksistaan ja kyvyistään toteuttaa monialaista opettajuutta. Kurssin lopussa opiskelijoilla teetettiin SWOT-analyysi monialaisesta teknologiakasvatuksesta. Aineistoa saatiin 16–21 tutkimusluvat antaneelta opiskelijalta. Tulosten perusteella opiskelijoilla on monipuolinen käsitys monialaisesta opettajuudesta, ja heidän vastauksissaan korostuu erityisesti moniammatillinen yhteistyö. Heillä on positiivisia näkemyksiä sen toimivuudesta liittyen sekä opettajan että oppijan saamiin hyötyihin, mutta he esittävät aitoa huolta esimerkiksi resurssien riittävyydestä koulumaailmassa. Opiskelijoiden mielestä monialaista opettajuutta voidaan toteuttaa useiden oppiaineiden kanssa. Positiivisesta suhtautumisestaan huolimatta opiskelijat ovat epäileviä omien monialaisen opettajuuden toteuttamisen kykyjensä ja valmiuksiensa suhteen. Kurssin lopussa opiskelijat näkevät heillä olevan valmiuksia monialaiseen opettajuuteen teknologiakasvatuksessa, ja he näkevät sen mahdollisuudet herättää oppijoiden kiinnostus aloja kohtaan. Opiskelijat kuitenkin näkevät sen viemisessä käytäntöön haasteita: eri alojen sisältöjen ja menetelmien hallinnan lisäksi tämänkaltainen opetus vaatii erityisjärjestelyitä ja resursseja, joita kouluilla ei välttämättä ole. Tutkimustulokset pääosin vahvistavat aiempien työelämässä toimiviin opettajiin kohdistuvien tutkimusten löydöksiä, mutta opiskelijoiden vastauksissa ei nähty juurikaan heidän asenteistaan kumpuavia haasteita. Näiden tulosten pohjalta voidaan kehittää koulutusta ja tukea tulevia aineenopettajia monialaisen opettajuuden taitojen ja osaamisen vahvistamiseksi.
Physics, crafts, and chemistry pre-service teachers’ conceptions about transversal teaching and technology education
In this study, pre-service technology education teachers’ conceptions and attitudes towards transversal teaching are evaluated. The data were gathered in an advanced level course designed for crafts, physics, and chemistry teacher students. The data included students’ pre-essays related to the characteristics, possibilities, and challenges of transversal teaching. In addition, a Likert-scale survey was utilized in evaluating students’ views concerning the usefulness of transversal teaching with other subjects, their attitudes and willingness to implement transversal teaching, and their evaluation about their skills to implement transversal teaching. At the end of the course, students made a SWOT analysis concerning transdisciplinary technology education. The data was received from 16–21 students willing to participate in the study. Based on the results, students have versatile views about transversal teaching, and their responses emphasize multiprofessional collaboration. They have positive views about the functionality of it related to the benefits for both teachers and students but they are genuinely concerned about the sufficiency of the resources at schools. Students think that transversal teaching can be implemented with various subjects. Despite their positive attitudes, students are sceptical about their skills to implement transversal teaching. At the end of the course, students think that they do have skills for transversal teaching in technology education, and they see the possibilities of it in awakening interest towards related areas. However, students see challenges in taking it into practice: besides mastering both content and methods of various disciplines, this type of instruction requires special arrangements and resources that schools might not have. Mostly our results support the previous findings received with in-service teachers but the challenges emerging from respondents’ attitudes were practically absent in students’ responses. Based on these results, teacher education can be developed furthermore, and subject teachers can be supported in enhancing their know-how concerning transversal teaching.
Fulltext in Finnish.
References
Aikenhead, G., & Ryan, A. G. (1992). The Development of a new instrument: “Views on Science- Technology-Society” (VOSTS). Science Education Assessment Instruments, 76(5), 477–491.
Archer, L., DeWitt, J., & Dillon, J. (2014). ‘It didn’t really change my opinion’: Exploring what works, what doesn’t and why in a school science, technology, engineering and mathematics careers intervention. Research in Science & Technological Education, 32(1), 35–55. https://doi.org/10.1080/02635143.2013.865601
Baeten, M., & Simmons, M. (2014). Student teachers’ team teaching: Models, effects, and conditions for implementation. Teaching and Teacher Education, 41, 92–110. https://doi.org/10.1016/j.tate.2014.03.010
Bovbjerg, K. M. (2006). Teams and collegiality in educational culture. European Educational Research Journal EERJ, 5(3), 244–253. https://doi.org/10.2304/eerj.2006.5.3.244
Czerniak, C. M., & Johnson, C. C. (2014). Interdisciplinary Science Teaching. Teoksessa Lederman, N. & Abell, S. (Toim.), Handbook of Research on Science Education (ss. 395–410). New York: Routledge. https://doi.org/10.4324/9780203097267
Department for Education (2014). National curriculum in England: framework for key stages 1 to 4. Haettu 26.1.2024 osoitteesta https://www.gov.uk/government/publications/national-curriculum-in-england-framework-for-key-stages-1-to-4
Douglas, K.A., Rynearson, A., Yoon, S.Y., & Diefes-Dux, H. (2016). Two elementary schools’ developing potential for sustainability of engineering education. International Journal of Technology and Design Education, 26, 309–334. https://doi.org/10.1007/s10798-015-9313-4
Friend, M., Reising, M., & Cook, L. (1993). Co-teaching: An overview of the past, a glimpse at the present, and considerations for the future. Preventing School Failure, 37(3), 6–10. https://doi.org/10.1080/1045988X.1993.9944611
Härkki, T., Vartiainen, H., Seitamaa-Hakkarainen, P., & Hakkarainen, K. (2021). Co-teaching in non-linear projects: A contextualised model of co-teaching to support educational change. Teaching and Teacher Education, 97, 103188. https://doi.org/10.1016/j.tate.2020.103188
Jones, A., Buntting, C., & de Vries, M.J. (2013). The developing field of technology education: a review to look forward. International Journal of Technology and Design Education, 23, 191–212 (2013). https://doi.org/10.1007/s10798-011-9174-4
Klausen, S. H. (2014). Transfer and cohesion in interdisciplinary education. Nordidactica – Journal of Humanities and Social Science Education, 4(1), 1–20.
Kohlbacher, F. (2006). The use of qualitative content analysis in case study research. Forum, 7(1), 1–30. https://doi.org/10.17169/fqs-7.1.75
Kokko, M., Takala, M., & Pihlaja, P. (2021). Finnish teachers’ views on co-teaching’. British Journal of Special Education, 48(1), 112–132. https://doi.org/10.1111/1467-8578.12348
Korhonen, T., Kangas, K., Riikonen, S., & Packalén, M. (2020). Teknologia oppimisen kohteena ja luovan toiminnan mahdollistajana. Teoksessa T. Korhonen & K. Kangas (Toim.). Keksimisen pedagogiikka. Jyväskylä: PS-kustannus, s. 164–186.
Ljungblad, A. L. (2021). Pedagogical Relational Teachership (PeRT)–a multi-relational perspective. International Journal of Inclusive Education, 25(7), 860–876.
Luukkainen, O. (2004). Opettajuus - Ajassa elämistä vai suunnan näyttämistä? Tampere University Press.
Maltese, A.V., & Tai, R.H., (2011), Pipeline Persistence: Examining the Association of Educational Experiences with Earned Degrees in STEM Among U.S. Students. Sci. Educ., 95, 877–907. https://doi.org/10.1002/sce.20441
Metsäpelto, R-L., Poikkeus, A-M., Heikkilä, M., Heikkinen-Jokilahti, K., Husu, J., Laine, A., Lappalainen, K., Lähteenmäki, M., Mikkilä-Erdmann, M., & Warinowski, A. (2022). Multidimensional Adapted Process Model of Teaching. Educational Assessment, Evaluation and Accountability, 34, 143–172. https://doi.org/10.1007/s11092-021-09373-9
Metsärinne, M., & Kallio, M. (2017). Teknologiakasvatuksen oppimisalueet. Teoksessa M. Kallio, R. Juvonen, & A. Kaasinen (toim.), Jatkuvuus ja muutos opettajankoulutuksessa (ss. 180–195). Suomen ainedidaktisen tutkimusseuran julkaisuja. Ainedidaktisia tutkimuksia 12. Helsinki: Suomen ainedidaktinen tutkimusseura.
Niiniluoto, I. (2020). Tekniikan filosofia. Gaudeamus.
Niiranen, S., & Rasinen, A. (2022). Teknologiakasvatuksen tulevaisuus suomalaisessa perusopetuksessa: Käsityön juurilta kohti uutta. Kasvatus, 53(1), 33–45. https://doi.org/10.33348/kvt.113942
Nollmeyer, G., Kelting-Gibson, L., & Graves, C. (2016). Mapping the domain of subject area integration: elementary educators’ descriptions and practices. International Journal of Learning, Teaching and Educational Research, 15(9), 1–27.
OECD. (2007). PISA 2006: Science Competencies for Tomorrow's World: Volume 1: Analysis, PISA, OECD Publishing, Pariisi. https://doi.org/10.1787/9789264040014-en
OECD. (2013). Teaching and Learning International Survey TALIS 2013 Conceptual Framework. Pariisi. Haettu 3.5.2023 osoitteesta https://www.oecd.org/education/school/TALIS%20Conceptual%20Framework_FINAL.pdf
OECD. (2016). PISA 2015 Results (Volume I): Excellence and Equity in Education, PISA, OECD Publishing, Pariisi. https://doi.org/10.1787/9789264266490-en
Opetushallitus. (2014). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Haettu 5.5.2023 osoitteesta https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/perusopetuksen-opetussuunnitelman-perusteet
Palmer, T.-A., Burke, P. F., & Aubusson, P., (2017). Why school students choose and reject science: a study of the factors that students consider when selecting subjects. Int. J. Sci. Educ., 39, 645–662. https://doi.org/10.1080/09500693.2017.1299949
Potvin, P., & Hasni, A. (2014). Interest, motivation and attitude towards science and technology at K-12 levels: a systematic review of 12 years of educational research. Studies in Science Education, 50(1), 85–129. https://doi.org/10.1080/03057267.2014.881626
Pratt, S. (2014). Achieving symbiosis: Working through challenges found in coteaching to achieve effective co-teaching relationships. Teaching and Teacher Education, 41, 1–12. https://doi.org/10.1016/j.tate.2014.02.006
Ronfeldt, M., S. O. Farmer, K. McQueen, & Grissom, J. A. (2015). “Teacher Collaboration in Instructional Teams and Student Achievement.” American Educational Research Journal, 52(3): 475–514. DOI: 10.3102/0002831215585562
Rytivaara, A., & Kershner, R. (2012). Co-teaching as a context for teachers’ professional learning and joint knowledge construction. Teaching and Teacher Education, 28, 999-1008. https://doi.org/10.1016/j.tate.2012.05.006
Rytivaara, A., Pulkkinen, J., & de Bruin, C. L. (2019). Committing, engaging and negotiating: Teachers’ stories about creating shared spaces for co-teaching. Teaching and Teacher Education, 83, 225–235. https://doi.org/10.1016/j.tate.2019.04.013
Sadler, T.D. (2011). Situating Socio-scientific Issues in Classrooms as a Means of Achieving Goals of Science Education. Teoksessa T. D. Sadler (Toim.), Socio-scientific Issues in the Classroom. Teaching, Learning and Research. (ss. 1–9). Springer Netherlands. https://doi.org/10.1007/978-94-007-1159-4_1
Saloviita, T., & Takala, M. (2010) ‘Frequency of co-teaching in different teacher categories’, European Journal of Special Needs Education, 25(4), 389–396. https://doi.org/10.1080/08856257.2010.513546
Skolverket (2018). Curriculum for the compulsory school, preschool class and school-age educare, revised 2018. Haettu 26.1.2024 osoitteesta https://www.skolverket.se/download/18.31c292d516e7445866a218f/1576654682907/pdf3984.pdf
Stein, Z., M. Connell, & Gardner, H. (2008). Exercising Quality Control in Interdisciplinary Education: Toward an Epistemologically Responsible Approach. Journal of Philosophy of Education, 42(3–4): 401–414. https://doi.org/10.1111/j.1467-9752.2008.00655.x
Thurmond, V. A. (2001). The point of triangulation. J. Nurs. Scholarsh., 33(3), 253–258. https://doi.org/10.1111/j.1547-5069.2001.00253.x
Vesikivi, P., Lakkala, M., Holvikivi, J., & Muukkonen, H. (2019) Team teaching implementation in engineering education: teacher perceptions and experiences, European Journal of Engineering Education, 44(4), 519–534, https://doi.org/10.1080/03043797.2018.1446910
Downloads
Published
How to Cite
Issue
Section
Categories
License
Copyright (c) 2024 Risto Leinonen, Anssi Salonen
This work is licensed under a Creative Commons Attribution 4.0 International License.