Sukupuolen ja koulutusorientaation vaikutus yhdeksäsluokkalaisten kestävän kehityksen näköaloihin

Johanna Naukkarinen; Laura Jouhkimo

doi:10.31129/LUMAT.11.1.1873

Authors

Johanna Naukkarinen Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT https://orcid.org/0000-0001-6029-5515
Laura Jouhkimo Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT https://orcid.org/0000-0002-2768-6749

DOI:

https://doi.org/10.31129/LUMAT.11.1.1873

Keywords:

kestävyyskasvatus, sukupuoli, koulutusorientaatio, intersektionaalisuus

Abstract

Tässä artikkelissa tarkastelemme sukupuolen ja koulutusorientaation risteämien vaikutusta siihen, miten peruskoulun yhdeksäsluokkalaiset suhtautuvat ekososiaalisen kestävyyden osatekijöihin. Tulokset perustuvat kyselyaineiston (N=403) monimuuttuja-analyyseihin, joiden avulla tarkasteltiin eroja oppilaiden näkemyksissä liittyen ekologiseen kestävyyteen sekä liiketoiminnan taloudellisiin ja sosiaalisiin puoliin. Aineisto on kerätty osana prosessia, jonka avulla seurataan LUT-yliopiston ja Lappeenrannan kaupungin perusopetuksen välisen yhteistyön vaikutuksia. Yksi yhteistyön tavoitteista on oppilaiden ekososiaalisen sivistyksen lisääminen/kehittäminen. Tutkimuksessa havaittiin, että sukupuolen ohella myös koulutusorientaatiolla on vaikutusta nuorten kestävään kehitykseen liittyviin näkemyksiin. Kaikki oppilaat yhdenvertaisesti kohtaavan kestävyyskasvatuksen suunnittelussa ja toteutuksessa tulisikin nykyistä paremmin huomioida aktiviteettien kiinnittyminen erityisesti nuorten miesten, että matalamman koulutusorientaation omaavien nuorten elämänpiiri, verkostot ja kiinnostuksen kohteet.

Effect of gender and educational orientation on ninth graders' perspectives on sustainable development

This article looks at the effect of intersections of gender and educational orientation on primary school ninth graders’ views of eco-social sustainability. The results are based on multivariate analyses of survey data (N=403), which were used to examine differences in pupils' views regarding ecological sustainability and the economic and social aspects of business. The material has been collected as part of a process to monitor the effects of cooperation between LUT University and the City of Lappeenranta basic education. One of the goals of the cooperation is to increase/develop the students' eco-social intelligence. The study found that not only gender but also educational orientation has an impact on the views of young people on sustainable development. In fact, more attention should be paid to the planning and implementation of sustainability education that meets all pupils on an equal basis and offers especially young men and adolescents with lower educational orientation more opportunities to relate the educational activities to their sphere of life, networks, and interests.

Keywords: Sustainable development, gender, educational orientation, intersectionality

Fulltext in Finnish.

References

Acker, J. (2006). Inequality Regimes. Gender & Society, 20(4), 441–464. https://doi.org/10.1177/0891243206289499

Archer, L., DeWitt, J., & Willis, B. (2014). Adolescent boys' science aspirations: Masculinity, capital, and power. Journal of Research in Science Teaching, 51(1), 1–30. https://doi.org/https://doi.org/10.1002/tea.21122

Asadi, A., Akbari, M., Fami, H. S., Iravani, H., Rostami, F., & Sadati, A. (2008). Poverty Alleviation and Sustainable Development: The Role of Social Capital. Journal of Social Sciences, 4(3), 202–215. https://doi.org/10.3844/jssp.2008.202.215

Behtoui, A. (2017). Social capital and the educational expectations of young people. European Educational Research Journal, 16(4), 487–503. https://doi.org/10.1177/1474904116682248

Bhuiyan, S. H., & Evers, H. (2005). Social capital and sustainable development: Theories and concepts. University of Bonn, Center for Development Research (ZEF), Bonn. https://nbn-resolving.de/urn:nbn:de:0202-2008091117

Bourdieu, P. (1986). The forms of capital. In J. Richardson (Ed.), Handbook of Theory and Research for the Sociology of Education, pp. 241–258, Greenwood.

Hermans, M., & Korhonen, J. (2017). Ninth graders and climate change: Attitudes towards consequences, views on mitigation, and predictors of willingness to act. International Research in Geographical and Environmental Education, 26(3), 223–239. https://doi.org/10.1080/10382046.2017.1330035

Hopwood, B., Mellor, M., & O'Brien, G. (2005). Sustainable development: mapping different approaches. Sustainable Development, 13(1), 38–52. https://doi.org/10.1002/sd.244

Koskela, T., Kontkanen, S., Kärkkäinen, S., Waltzer, K., Havu-Nuutinen, S., & Mikkilä-Erdmann, M. (2021). Tiedepääoma ja koulutuksellinen tasa-arvo suomalaisessa luonnontieteiden osaamisessa. Tiedepolitiikka, (4/2021), 42–50.

Lehtonen, M. (2004). The environmental–social interface of sustainable development: capabilities, social capital, institutions. Ecological Economics, 49(2), 199–214. https://doi.org/https://doi.org/10.1016/j.ecolecon.2004.03.019

LPR. (2019). Lappeenranta Junior University. Opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma. Perusopetus. Lappeenrannan kaupunki.

Naukkarinen, J., & Jouhkimo, L. (2021). Toward Integrated and Inclusive Education for Sustainability with School–University Cooperation. Sustainability, 13(22), 1–12. https://doi.org/10.3390/su132212486

Naukkarinen, J., & Koikkalainen, K. (2020). WIP: All-inclusive Outreach: A Long-term Cooperation Process Between a Finnish Mid-sized University and a Mid-sized Town. In ASEE’s Virtual Conference, June 22–26, 2020. https://doi.org/10.18260/1-2--35522

Ojala, M. (2013). Coping with Climate Change among Adolescents: Implications for Subjective Well-Being and Environmental Engagement. Sustainability, 5(5), 2191–2209. https://doi.org/10.3390/su5052191

Olsson, D., & Gericke, N. (2017). The effect of gender on students' sustainability consciousness: A nationwide Swedish study. The Journal of Environmental Education, 48(5), 357–370. https://doi.org/10.1080/00958964.2017.1310083

OPH. (2016). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 (4. painos ed.). Opetushallitus.

Paakkari, L. T., Torppa, M. P., Paakkari, O., Välimaa, R. S., Ojala, K. S. A., & Tynjälä, J. A. (2019). Does health literacy explain the link between structural stratifiers and adolescent health? European Journal of Public Health, 29(5), 919–924. https://doi.org/10.1093/eurpub/ckz011

Pedro, E. D., Leitão, J., & Alves, H. (2020). Bridging Intellectual Capital, Sustainable Development and Quality of Life in Higher Education Institutions. Sustainability, 12(2), 1–27. https://doi.org/10.3390/su12020479

Salonen, A. O., & Bardy, M. (2015). Ekososiaalinen sivistys herättää luottamusta tulevaisuuteen. Aikuiskasvatus, 35(1), 4–15. https://doi.org/10.33336/aik.94118

The Relevance of Science Education. (n.d.). The Rose Questionnaire. Retrieved 24 Sep 2021, from https://www.roseproject.no/key-documents/questionnaire.html

Tolonen, T. (2010). Yhteiskuntaluokan ja paikallisuuden merkitys nuorten ryhmien ja tyylien muotoutumisessa. Nuorisotutkimus, 28(2), 3–22.

Uitto, A., Boeve-de Pauw, J., & Saloranta, S. (2015). Participatory school experiences as facilitators for adolescents' ecological behavior. Journal of Environmental Psychology, 43, 55–65. https://doi.org/https://doi.org/10.1016/j.jenvp.2015.05.007

Uitto, A., Juuti, K., Lavonen, J., Byman, R., & Meisalo, V. (2011). Secondary school students' interests, attitudes and values concerning school science related to environmental issues in Finland. Environmental Education Research, 17(2), 167–186. https://doi.org/10.1080/13504622.2010.522703

Värri, V. (2011). Vastuu ihmisen mittana: kasvatusteoreettisia ja filosofisia näköaloja ekologiselle sivistysprojektille. Tiedepolitiikka, 36(4