Reading the Mind in the Eyes (RMET) testin toimivuus neuro- psykiatrisessa ja neuropsykologisessa tutkimuksessa. Kirjallisuuskatsaus.
Keywords:
Reading the Mind in the Eyes testi (RMET), Mielen teoria, autismikirjo, skitsofrenia, lievä kognitiivinen heikentyminen, Alzheimer, frontotemporaalinen dementia, aivovamma, aivokasvain, sukupuoli, ikä, kulttuuriAbstract
Mielenteorian pohjalta kehitettyä Reading the Mind in The Eyes testiä (RMET) käytettiin aluksi tutkimuksissa, joissa haluttiin selvittää mahdollisen autismikirjon esiintyvyyttä. Testin kehitti Simon Baron-Cohen 1990-luvun lopulla. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden kuluessa testin käyttöalue on kuitenkin laajentunut. Tämän kirjallisuus-katsauksen tavoitteena oli selvittää RMET-testin hyödyllisyyttä osana aikuisten neuropsykiatrista tutkimusta sekä testin toimivuutta osana neuropsykologista tutkimusta myös muissa kuin autismikirjon häiriöissä.
Kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella RMET-testiä voidaan hyödyntää tutkittaessa autismin kirjoa, skitsofreniaa, lievää kognitiivista heikentymistä, Alzheimerin tautia, frontotemporaalista dementiaa, aivovammoja sekä aivokasvaimia. RMET-testiä käytettäessä kannattaa huomioida sukupuolen, iän sekä tutkittavan kulttuurin vaikutus tutkimustuloksiin.
Kirjallisuuskatsauksessa ilmeni, että tutkimuksia on toistaiseksi tehty melko pienillä otoskoilla. Menetelmän laajemman käytön haasteena Suomessa on RMET-testin puuttuva validointi suomalaisessa aineistossa. Laajan hyödyntämismahdollisuuden vuoksi menetelmää koskeva tieteellinen jatkotutkimus on erittäin suositeltavaa.
