Työ- ja toimintakyvyn arviointiprosessi psykiatriassa

Abstract

Psykiatriseen erikoissairaanhoitoon ohjautuvien tutkittavien psyykkisessä suoriutumisessa ja heidän arviossaan omasta toimintakyvystään on usein epäsuhtaa. Objektiivisissa havainnoissa ja tutkittavan subjektiivisissa havainnoissa oleva ristiriita on usein tavallinen tutkimuslöydös. Tämän vuoksi diagnosoinnissa ei voida pelkästään nojata tutkittavan oman arvion varaan, vaan tarvitaan subjektiivisen arvioinnin lisäksi myös objektiivista näyttöä tutkittavan toimintakyvystä tai sen puutteesta. Moniammatillinen arviointityö on usein tarpeen psykiatrisessa työkyvynarviossa. Tässä työssä kuvataan HUS työkyvyntutkimuspoliklinikan tutkimuskäytäntöjä keskittyen erityisesti neuropsykologin työnkuvaan. HUS työkyvyntutkimuspoliklinikalla pyritään keräämään tietoa tutkittavan subjektiivisesta ja objektiivisesta toimintakyvystä erilaisissa tutkimustilanteissa. Psykiatriassa neuropsykologin työnkuva sijoittuu kliinisen psykologin ja neuropsykologin välimaastoon. Tässä työssä arvioidaan myös Wagnildin resilienssi-kyselyn lyhyttä versiota (RS-14) ja sen käyttökelpoisuutta HUS työkyvyntutkimuspoliklinikan potilailla.