Miksi kemia on vaikea oppiaine?
Avainsanat:
atomimalli, kemian filosofia, teoria, malliAbstrakti
Toimittajan kommentit
Kemia alana on haastavassa tilanteessa. Kemia koetaan vaikeaksi oppiaineeksi ja kemian opinnot eivät kiinnosta nuoria. Tämä on johtanut oppimistulosten laskuun ja opiskelijamäärien pienenemiseen. Tilanne on kriittinen ja tärkeä kemian opetuksen tutkimuskohde.
Tutkimuskirjallisuudessa on esitetty haastavuuden johtuvan käytetyistä opetus- ja oppimismenetelmistä, kemian sisältämistä vieraista termeistä ja kemiallisen tiedon monitahoisesta rakenteesta. Kemiassa tieto voidaan esittää samanaikaisesti kolmella eri tasolla: makrotasolla, symbolisella tasolla ja submikroskooppisella tasolla. Malli on nimeltään kuuluisa Johnstonin kolmio, johon syvennytään tarkemmin hieman myöhemmin.
Submikroskooppista tasoa ei voi nähdä silmillä, joten se mallinnetaan ja visualisoidaan tieto- ja viestintätekniikan (TVT) keinoin. Submikroskooppisen tason visualisoinnit tukevat molekyylitason ymmärtämistä, mikä on kemian oppimisessa keskeistä. Kemian opetusteknologia -tutkimuksessa tätä käyttötarkoitusta käytetään usein aiheen tärkeyden perusteluna tutkimusartikkelien johdannoissa.
Viitteinä käytetään usein klassikoita, kuten Dorothy Gabelin 1999 "Improving Teaching and Learning through Chemistry Education Research: A Look to the Future" tai Johnstonen 1982, 1991 ja 1993 julkaistuja alkuperäisartikkeleita. Jos klassikoita ei ole mahdollista käyttää maksumuurien vuoksi, voi open access -korvaajana käyttää oheista Cardellinin (2012) artikkelia.
Artikkelin tiedot
Artikkeli: Cardellini, L. (2012). Chemistry: Why the Subject is Difficult? Educación Química, 23, 305–310. https://doi.org/10.1016/S0187-893X(17)30158-1
Viittaukset: Google Scholar
Lisenssi: CC BY-NC-ND
Kokoteksti: https://doi.org/10.1016/S0187-893X(17)30158-1